McAfee® Total Protection on suunniteltu havaitsemaan ja tuhoamaan virukset ja haitta-, kiristys- ja vakoiluohjelmat.
{{digitalData.offers['o3'].pricePerYear}}| |
vuodessa |
| 75,00 € alennus* |
Jopa 10 Laitetta / yhden vuoden tilaus
Maksat tänään {{finalPriceAfterCashback('o3')}} yhden vuoden tilauksesta
*Katso tarjouksen yksityiskohdat alta.
Nykypäivän fiksu verkottunut kuluttaja asuu on-demand-palvelujen maailmassa ja ymmärtää, että tietoturva edellyttää paljon enemmän kuin vain viruksentorjuntaa. Kyberrikolliset eivät vaani ainoastaan internetin pimeimmissä nurkissa vaan myös paikallisessa kahvilassa. Verkkojen kiusanhenkien kehittyessä kehitymme kuitenkin mekin. Me tarjoamme käyttöösi työkalut alan johtavasta viruksentorjunnasta verkkosuojaukseen ja kaikkialla suojaavaan henkilökohtaiseen VPN-palveluun. Niiden avulla voit panna kyberrikollisille kampoihin ja elää digitaalista elämääsi täysin rinnoin.
Pyydämme sinua siis perehtymään asiaan ja sitten hankkimaan McAfeen. Me seisomme rinnallasi.
Valevirustorjuntaohjelmistot ovat nykyään yksi sitkeimmistä internet-uhkista. Luotettavaksi tekeytyvä valevirustorjuntaohjelmisto on todellisuudessa haittaohjelma, joka kiristää käyttäjältä rahaa tietokoneen ”korjaamisesta”. Usein tämä uusi ”virustorjuntaohjelma” poistaa myös tietokoneelle asennetun varsinaisen virustorjuntaohjelman käytöstä ja altistaa tietokoneen uhkille.
Nämä haittaohjelmat yrittävät saada verkkoa selailevan käyttäjän menemään lankaan avaamalla näyttöön ponnahdusikkunan, jossa varoitetaan tietokoneen saaneen tartunnan ja kehotetaan käyttäjää lataamaan (vilpillinen) tietoturvaohjelma tilanteen korjaamiseksi. Tällaisia ohjelmia kutsutaan usein pelotteluohjelmiksi, sillä niiden näyttämissä ponnahdusikkunoissa käytetään usein sellaisia ilmaisuja kuin ”Tietokoneessasi on virus”, jotta käyttäjä pelästyy ja napsauttaa ilmoitusta.
Useimmat käyttäjät haluavat päästä ongelmista eroon mahdollisimman nopeasti, minkä vuoksi valevirustorjuntaohjelmia tehtailevat konnat usein onnistuvat juonessaan. Kun olet suostunut ostamaan kaupitellun ohjelman, kyberrikollinen saa haltuunsa luottokorttitietosi ja muita henkilökohtaisia tietojasi – ja sinä saat vastineeksi vain haittaohjelmia.
Hakkeroinnin kohteeksi joutumisen tunnistaminen
Jos laitteesi on saanut tartunnan, se voi oireilla eri tavoin tartunnan tyypin mukaan. Tartunnan voi tunnistaa esimerkiksi seuraavista oireista:
Kaikissa näissä tapauksissa on hyvin mahdollista, että laitteesi on joutunut hakkeroinnin kohteeksi. Ikävä tosiasia on, että hakkereilla on nykyään monia tapoja tunkeutua laitteisiisi koskettamatta niitä lainkaan.
Tunkeuduttuaan tietokoneeseesi hakkerit voivat selvittää salasanasi ja avata niiden avulla tilisi. Tunkeutuja voi esimerkiksi kirjautua tileihisi tekeytyen sinuksi, lähettää yhteyshenkilöillesi tietojenkalasteluviestejä, avata uusia matkapuhelinliittymiä tai hakea luottokortteja. Siksi on tärkeää pystyä tunnistamaan, milloin tietokone tai puhelin on hakkeroitu – etenkin siksi, että osaa hakkeroinnin merkeistä on vaikea havaita.
Hyvä uutinen on se, että monet hyökkäykset on helppo välttää käyttämällä vahvaa tietoturvaohjelmistoa, joka on tarkoitettu nimenomaan kyseistä laitetta varten ja pystyy tunnistamaan ja poistamaan nämä uhat ennen kuin ne hyökkäävät, olipa kyseessä Windows-tietokone, Mac-tietokone, iOS-laite tai Android-laite.
Tietoa tietokoneviruksista
Tietokonevirus on koodi, joka suoritettaessa tunkeutuu tietokoneeseen ja alkaa monistaa itseään. Virukset, jotka on suunniteltu vahingoittamaan tietokonetta, luokitellaan haittaohjelmiksi. Erityyppisillä haittaohjelmilla on monenlaisia tavoitteita. Haittaohjelmia ovat muun muassa seuraavat:
McAfee-virustorjuntatarkistukset
McAfee-viruksentorjunta tarjoaa monia tapoja tarkistaa laite uhkien varalta. Kun reaaliaikainen tarkistus on käytössä, se tarkistaa tiedostot aina, kun ne avataan. Tämä suojaa tietokonetta käytön aikana ja minimoi samalla resurssien käytön. Tarvepohjainen tarkistus mahdollistaa joustavasti joko kattavat tai valikoivat tarkistukset. Nämä tarkistukset voi käynnistää itse tuotteesta (joko pikatarkistuksena tai täydellisenä tarkistuksena) tai napsauttamalla tarkistettavaa tiedostoa tai kansiota hiiren kakkospainikkeella.
Aloitusohjeet
Reaaliaikainen (käytönaikainen) tarkistaminen – Tiedostot tarkistetaan käytettäessä
Tarvepohjainen tarkistus – Aloita asemien ja kansioiden tarkistus heti
Ajoitettu tarkistus – Määritä tarvepohjainen tarkistus suoritettavaksi säännöllisesti tiettyyn kellonaikaan
Usein kysytyt kysymykset
Internet-tietoturva koostuu joukosta tietoturvataktiikoita internetissä tapahtuvan toiminnan ja suoritettujen tapahtumien suojaamiseksi. Näiden taktiikoiden tarkoituksena on suojata käyttäjiä uhilta, kuten tietokonejärjestelmien, sähköpostiosoitteiden tai verkkosivustojen hakkeroimiselta, haitallisilta ohjelmistoilta, jotka voivat tartuttaa ja vahingoittaa järjestelmiä, sekä identiteettivarkaudelta eli pankkitilitietojen, luottokorttinumerojen ja muiden henkilötietojen menettämiseltä hakkereille. Internet-tietoturva on osa sellaisia laajempia käsitteitä kuin kyberturvallisuus ja tietokoneturvallisuus ja keskittyy verkkokäytön ja internetin käytön erityisiin uhkiin ja haavoittuvaisuuksiin.
Nykypäivän digitaalisessa maailmassa monet päivittäisistä toimistamme tapahtuvat internetissä. Viestintä, viihde raha-asioihin liittyvät palvelut ja työtehtävät ovat pitkälti siirtyneet verkkoon. Tämä merkitsee, että internetin ja sitä myöden myös pilvipalveluiden kautta jaetaan jatkuvasti valtava määrä tietoa. Internet on enimmäkseen yksityinen ja suojattu, mutta se voi myös olla suojaamaton kanava tietojen lähettämiseen. Internet-tietoturva on sekä yksityishenkilöille että yrityksille ensisijainen tavoite, sillä hakkereiden ja kyberrikollisten uhriksi joutumisen riski on suuri.
Termi ”haittaohjelma” viittaa kaikenlaisiin haitallisiin ohjelmiin riippumatta siitä, miten ne toimivat tai leviävät tai mikä niiden tarkoitus on. Virus on tietyntyyppinen haittaohjelma, joka monistaa itseään lisäämällä koodinsa muihin ohjelmiin.
Tiedostoton haittaohjelma levittää tartunnan tietokoneeseen aidon ohjelmiston kautta. Se ei hyödynnä tiedostoja eikä jätä jälkiä, minkä takia sen havaitseminen ja poistaminen on hankalaa. Nykypäivän rikolliset tuntevat strategiat, joilla organisaatiot pyrkivät estämään hyökkäykset, ja kehittelevät jatkuvasti yhä hienostuneempia ja tarkemmin kohdistettuja haittaohjelmia puolustuksen ohittamiseksi. Kyseessä on kilpajuoksu aikaa vastaan, sillä yleensä uusimmat hakkerointitekniikat ovat tehokkaimpia. Tiedostottomat haittaohjelmat ovat onnistuneet ohittamaan kaikki paitsi pisimmälle kehittyneet tietoturvaratkaisut.
Kiristysohjelma on haittaohjelma, joka tartutettuaan laitteen salaa sen tiedostot. Tämän jälkeen laitteen omistaja pystyy yleensä poistamaan salauksen vain maksettuaan lunnaat, yleensä bitcoineina. Ohjelma voi estää tietokoneen tai mobiililaitteen käytön, tiettyjen tiedostojen avaamisen tai tiettyjen sovellusten käynnistämisen. Se voi myös lukita henkilökohtaisia tiedostoja, kuten valokuvia, asiakirjoja ja videoita, ja vaatia lunnasmaksua niiden lukituksen poistamisesta.
Pelotteluohjelmat uskottelevat, että tietokone tai älypuhelin on saanut haittaohjelmatartunnan, jotta uhri ostaa valesovelluksen. Näitä ohjelmia ja epäeettisiä mainostuskäytäntöjä, joiden avulla hakkerit yrittävät painostaa käyttäjän ostamaan vilpillisiä sovelluksia, kutsutaan pelotteluohjelmiksi.
Tyypillinen pelotteluohjelmahuijaus alkaa niin, että käyttäjä näkee selatessaan verkkoa hälyttävän ponnahdusikkunan, jossa lukee ”Varoitus! Tietokoneesi on saanut tartunnan” tai ”Laitteessasi on virus!” Viestin ilmestyminen näyttöön tarkoittaa yleensä sitä, että käyttäjä on vahingossa napsauttanut vaarallista mainospalkkia tai linkkiä tai vieraillut vaarantuneella verkkosivustolla. Kyberrikolliset toivovat, että käyttäjä napsauttaa ponnahdusikkunassa näkyvää linkkiä, jossa mainostetaan ”ilmaista tarkistusta”, ja ostaa sen jälkeen kaupitellun valevirustorjuntaohjelmiston olemattoman ongelmansa ratkaisemiseksi.
Selaimen kaappaus tapahtuu, kun internet-selaimen (esimerkiksi Chromen, Firefoxin tai Internet Explorerin) asetuksia muokataan. Selaimen oletusarvoinen aloitus- tai hakusivu saattaa vaihtua tai tietokoneen näyttöön voi avautua paljon mainoksia. Tässä käytetään haittaohjelmaa, jota kutsutaan selainkaappariksi. Selainkaappari asennetaan yleensä osana ilmaisohjelmaa, mutta se voi tulla asennetuksi myös silloin, jos käyttäjä napsauttaa sähköpostin liitetiedostoa, vierailee tartunnan saaneella sivustolla (tunnetaan myös nimellä drive-by-lataus) tai lataa jotakin tiedostojen jakosivustolta.
Kun selain on kaapattu, kyberrikollinen voi saada aikaan paljon vahinkoa. Selainkaappari voi muuttaa selaimen aloitussivuksi haittasivuston, kaataa selaimen tai asentaa vakoiluohjelman. Selainkaapparit hankaloittavat verkon selaamista halutulla tavalla.
Troijalaiset ovat yksi yleisimmistä ja vaarallisimmista tietokoneita tai mobiililaitteita tartuttavista uhista. Troijalaiset on yleensä naamioitu luotettaviksi tai hyödyllisiksi ohjelmiksi, jotka voi ladata internetistä. Todellisuudessa ne sisältävät haittakoodia, jonka tarkoitus on tehdä vahinkoa, ja siksi ne onkin nimetty Troijan hevosen mukaan.
Troijalaisia on eri tyyppejä, joista monet pystyvät käynnistämään hienostuneita ja ovelia hyökkäyksiä. Erityyppisiä troijalaisia ovat esimerkiksi salasanoja varastavat troijalaiset, etäkäyttötroijalaiset, tiedostoja tuhoavat troijalaiset ja viruksentorjunnan sulkevat troijalaiset.
Troijalaisella voi olla yksi tai useita tarkoituksia, ja juuri sen vuoksi ne ovat niin vaarallisia. On myös syytä ymmärtää, että troijalaiset eivät monista itseään, vaan leviävät vain silloin, kun käyttäjä epähuomiossa lataa sellaisen laitteelleen, yleensä sähköpostin liitteestä tai tartunnan saaneelta verkkosivustolta.
Englannin sana ”pharming” on oikeastaan yhdistelmä tietojen kalastelua kuvaavasta sanasta ”phishing” ja maanviljelyyn viittaavasta sanasta ”farming”. Tietoja kalasteleva hakkeri käyttää sähköposti- tai tekstiviestiä tai sosiaalisen median julkaisua syöttinä udellakseen käyttäjältä tämän henkilökohtaisia tai raha-asioita koskevia tietoja. ”Pharming” sen sijaan ei edellytä syöttiä. Kalastelun sijasta hakkeri luo väärennetyn verkkosivuston, aivan kuin maanviljelijä hoitaa pientä maatilkkuaan, ja pahaa-aavistamattomat käyttäjät tulevat ja antavat heille tietonsa vapaaehtoisesti.
Miten se toimii? Useimmat hakkerit käyttävät menetelmää nimeltä ”DNS cache poisoning” eli DNS-välimuistin väärentäminen. DNS eli verkkotunnusten nimijärjestelmä on internetin nimeämisjärjestelmä, joka kääntää selaimeen kirjoitetut selkokieliset verkkotunnukset (kuten twitter.com) numerosarjoiksi, joita tietokone osaa tulkita (kuten 173.58.9.14). Tämän jälkeen tietokone siirtyy verkkosivustolle, jolle käyttäjä halusi päästä. Pharming-hyökkäyksessä huijaussivuston luonut käyttäjä väärentää käyttäjän tietokoneen DNS-välimuistin muuttamalla verkkosivustojen numerosarjoja niin, että ne osoittavat hakkerin omalle väärennetylle verkkosivustolle. Tämä tarkoittaa, että vaikka käyttäjä kirjoittaisi selaimeen oikean verkko-osoitteen, hänet ohjataan väärennetylle verkkosivustolle.
Sivusto näyttää käyttäjän silmään luotettavalta, joten hän kirjoittaa sille luottokorttitietonsa ja salasanansa. Näin hakkeri on saanut tiedot haltuunsa, ja käyttäjää uhkaa identiteettivarkaus ja rahojensa menetys.
Näppäinpainalluksia tallentava ohjelma on ohjelmisto, joka seuraa tai kirjaa muistiin näppäimistöllä painetut näppäimet. Tämä tapahtuu yleensä käyttäjän huomaamatta. Tarkoituksena on yleensä käyttäjän tilitietojen, luottokorttinumeroiden, käyttäjänimien, salasanojen ja muiden yksityisten tietojen kerääminen ja väärinkäyttäminen.
Typosquatting tunnetaan myös nimellä URL-osoitteiden kaappaus. Kyseessä on eräänlainen verkkotunnuksen valtaus (muun tahon tavaramerkin alaisen tai tekijänoikeuden piiriin kuuluvan sivustonimen kaappaaminen). Kohteena ovat internetin käyttäjät, jotka tekevät virheitä kirjoittaessaan verkkosivuston nimen selaimeensa (ja kirjoittavat esimerkiksi ”Gooogle.com” eivätkä ”Google.com”). Kirjoitusvirheen tehnyt käyttäjä voidaan ohjata hakkerisivustolle, joka on yleensä luotu pahat mielessä.
Bot-verkko on kokoelma toisiinsa yhdistettyjä laitteita eli botteja (lyhenne sanasta robotti), jotka ovat saaneet tartunnan ja joutuneet haittaohjelman hallintaan. Näitä laitteita voivat olla tietokone, verkkokamera tai mikä tahansa muu kodin laite, joka on yhdistetty verkkoon. Kyberrikolliset, jotka levittävät haittaohjelmia luodakseen bot-verkkoja, haluavat yleensä käyttää kaikkien tartunnan saaneiden laitteiden yhdistettyä laskentavoimaa käynnistääkseen uusia, paljon laajempia hyökkäyksiä.
Olet luultavasti kuullut kryptovaluutasta, mutta et ehkä tiedä tarkkaan, mitä se on. Yksinkertaisesti selitettynä kryptovaluutat ovat virtuaalisia valuuttoja, joilla on nykymaailmassa todellista rahallista arvoa. Ne ovat tapahtumia koskevia rajoitettuja merkintöjä yksittäiseen tietokantaan eli julkiseen tilikirjaan, jota voi muuttaa vain tiettyjen ehtojen täyttyessä. Nämä tapahtumat tarkistetaan ja lisätään julkiseen tilikirjaan kryptovaluutan louhinnan kautta. Kryptovaluutan louhijat yrittävät ansaita rahaa yhdistämällä näitä tapahtumia lohkoiksi ja ratkaisemalla monimutkaisia matemaattisia ongelmia kilpaillakseen kryptovaluutasta muiden louhijoiden kanssa. Kryptovaluuttojen louhinta voi olla tuottoisaa, mutta se vaatii suuria määriä laskentatehoa.
Valitettavasti valtavan laitteistomäärän tarve on saanut kyberrikolliset ryhtymään kryptokaappauksiin eli kaappaamaan haittaohjelmien avulla uhrien tietokoneet hallintaansa ja hyödyntämään niiden resursseja kryptovaluuttojen louhintaan. Kyberkonnat levittävät kryptokaappausohjelmia epäluotettavien mobiilisovellusten ja tietokoneohjelmistojen sekä haittaohjelmatartunnan saaneiden mainosten kautta. Laite voidaan kryptokaapata jopa selailuistunnon aikana käyttäjän tarkastellessa täysin harmittomalta vaikuttavaa verkkosivustoa. Kun käyttäjän laite on saanut tartunnan, haittaohjelma hyödyntää laitteen suoritintehosta kaiken mahdollisen, mikä saa tietokoneen tuulettimen pyörimään äänekkäästi haittaohjelman louhiessa taustalla kryptovaluuttoja. Valitettavasti kryptokaappauksen aiheuttamat oireet ovat useimmiten verrattain huomaamattomia. Suorituskyvyn heikkeneminen on yksi harvoista merkeistä, että laitteella on haittaohjelma.
